Isbjorn

Espanjan mahtava armada osa 1

Espanjan Armada lähti merille Espanjasta heinäkuussa 1588 tehtävänään syöstä protestanttinen kuningatar Elisabeth I vallasta ja palauttaa Englantiin katolinen valta. Useita vuosia aiemmin 1530-luvun varhaisina vuosina Elisabethin isän kuningas Henrik VIII:n määräyksestä Englannin protestanttinen kirkko oli irtautunut paavin ja Rooman katolisen kirkon alaisuudesta. Henrikin kuoleman jälkeen hänen vanhin tyttärensä Maria nousi valtaan ja yritti palauttaa katolilaisuuden maahan menemällä naimisiin Espanjan kuningas Filip II:n kanssa.

Englannin parlamentin säädöksen mukaan Filip oli vain Marian puoliso, eikä hän saanut hallita maata ja tulla sen kuninkaaksi, joten liittoa hallitsi Filipin kannalta uskonnollinen pyrkimys tuottaa perijä, joka jonain päivänä palauttaisi katolisen vallan Englantiin. Kun Maria kuoli lopulta lapsettomana vuonna 1558, hänen hyvin protestanttinen sisarpuolensa Elisabeth astui valtaan. Filip koki otteensa Englannista heikentyneen, mutta päätti sitten pyytää myös Elisabethia puolisokseen.

Tilanne kiristyy

Elisabeth otti ilmeisesti käyttöönsä ovelia viivästystaktiikoita jahkailemalla vastauksensa kanssa Filipin kosintaan, kun samaan aikaan toisella puolella Atlanttia englantilaiset alukset kapteeneinaan ”merirosvoja”, kuten Drake, Frosbisher ja Hawkins, ryöstivät armottomasti espanjalaisia laivoja ja alueita Amerikassa. Englantilaisille Drake ja muut merikarhut olivat sankareita, mutta espanjalaiset näkivät heidän pelkkinä merirosvoina, jotka jatkoivat ryöstöretkiään kuningattaren täyden ymmärryksen ja hyväksynnän alaisina.

Filipin ja Elisabethin välinen tilanne räjähti 1560-luvulla, kun Elisabeth tuki avoimesti Alankomaalaisia protestantteja, jotka kapinoivat espanjalaisia miehittäjiä vastaan. Hollanti halusi itsenäisyyttä Espanjan miehitysjoukoilta, jotka olivat käyttäneet inkvisitioksi kutsuttua salaista poliisia protestanttien jahtaamiseen.

Filip teki päätöksensä valloittaa Englanti luultavasti jo 1584, jonka jälkeen hän alkoi lähes välittömästi rakentaa valtavaa laivastoa, joka kykenisi kuljettamaan riittävän suuren armeijan protestanttisen vihollisensa päihittämiseksi. Hän sai tukea hankkeeseensa paavilta ja päätti jo nimittää tyttärensä Isabellan Englannin seuraavaksi kuningattareksi.

Valmistautuminen taisteluun

Valmistautuminen näin mittavaan operaatioon vaati valtavia ponnisteluja. Sotaväki tarvitsi tykkejä, aseita, ruutia, miekkoja ja runsaasti muita tarvikkeita, ja Espanja osti sotaa varten tarvitsemiaan aseita avoimilta markkinoilta kaikilta, jotka kykenivät niitä myymään. Kaiken tämän toiminnan keskellä Espanjan oli hyvin vaikeaa pitää armadansa salaisuutena, ja tämä saattoi olla tarkoituksellinen taktiikka saada vihollinen huolestumaan jo varhaisessa vaiheessa.

Tämä taktiikka ilmeisesti puri, sillä Sir Francis Drake päätti Elisabethin toiveiden vastaisesti ottaa asiat omiin käsiinsä ja purjehtia pienen englantilaisen laivaston Cadizin satamaan, jossa he tuhosivat ja vaurioittivat useita rakenteilla olleita espanjalaisia laivoja. Tämän lisäksi he polttivat valtavan varaston tynnyreitä, joiden tarkoituksena oli ollut kuljettaa valloitusjoukkojen tarvikkeita, ja tynnyreiden menetyksellä oli merkittävä vaikutus heidän vesi- ja ruokatarvikkeisiinsa.

Englannin mannermaalla valmistauduttiin myös valloitusjoukkojen saapumiseen rakentamalla merkinantomajakoita Englannin ja Walesin rannikolle Lontoon varoittamiseksi, kun Espanjan armada lähestyisi rannikkoa. Elisabeth nimitti Effinghamin lordi Howardin Englannin laivaston johtoon, koska hänet nähtiin riittävän vahvana pitämään Drake, Hawkins ja Frosbisher alaisuudessaan.

Laivasto lähtee liikkeelle

Huhtikuussa tehdyn lähtöyrityksen jälkeen, jolloin armadan piti palata takaisin samaan kärsittyään vahinkoja myrskyssä ennen kuin se ehti seilaamaan ulos omilta aluevesiltään, Espanjan laivasto lähti viimein vesille heinäkuussa 1588. Matkaan lähti lähes 130 laivaa, joiden miehistönä oli noin 30 000 miestä. Moraalisen ja hengellisen tuen ylläpitämiseksi alusten arvokkaaseen lastiin sisältyi myös 180 pappia ja noin 14 000 tynnyrillistä viiniä.

Armada lähti seilaamaan Biskajanlahden yli klassisessa puolikuumuodostelmassa, jossa suuremman ja hitaammat taistelukaljuunat olivat keskellä ja niitä ympäröivät suojana olevat helpommin liikuteltavat alukset. Vaikka armada lähti liikkeelle, sen suunta ei aluksi ollut Englanti. Kuningas Filipin suunnitelmaan kuului noutaa ensin lisää espanjalaisia sotilaita Hollannista ennen Englannin etelärannikon valtaamista.

Comments are closed.