Isbjorn

Karhu-luokan korvaajat Otso ja Kontio

Suomalaiset Karhu-luokan kolme aiempaa jäänmurtajaa Karhu, Murtaja ja Sampo korvattiin kahdella uudemmalla aluksella, joiden nimet ovat Otso ja Kontio. Alukset ovat toistensa sisaraluksia ja niissä on samanlaiset koneistot. Kun Perämeren jäätilanne alkaa haitata merenkulkua talven edetessä, paikalle lähetetään ensimmäisenä jompikumpi näistä jäänmurtajista.

Alukset ovat jääluokaltaan 1A Super ja niiden pituus on 99 metriä, leveys 24,2 metriä ja suurin syväys 8 metriä. Alusten uppouma on 9 130 tonnia, bruttovetoisuus 7 066 tonnia ja nettovetoisuus 2 120 tonnia. Alusten nopeus on 18,5 solmua ja miehistöä niissä on 20 henkilöä.

Jäänmurtaja Otso

Uusi jäänmurtaja Otso oli tilattu 29. maaliskuuta 1984 Wärtsilän Helsingin telakalta korvaamaan aiemmat Karhu-luokan jäänmurtajat yhdessä sisaraluksensa Kontion kanssa. Alus laskettiin vesille heinäkuussa 1985 ja silloinen Suomen pääministeri Kalevi Sorsa kastoi sen käyttöön aluksen luovutustilaisuudessa 30. tammikuuta 1986 lausuen samalla: ”Olkoon nimesi Otso. Seuratkoon onni myötäsi”. Uutta jäänmurtajasukupolvea edustanut Otso oli valmistuessaan maailman nykyaikaisimmaksi jäänmurtajaksi arvioitu alus.

Samaan aikaan kun Otso valmistui, Suomen Tieliikenneteknisten liitolla oli uusia vaatimuksia murtajilla olevien radiosähköttäjien määrästä. Otsolle oli rakennettu hyttitilat vain yhdelle radiosähköttäjälle, mutta liiton mukaan alukselle olisi tarvittu kaksi sähköttäjää. Kiivaan työtaistelun vuoksi alus joutui lähtemään neitsytmatkalleen Kemiin vailla sähköttäjää. Aluksen VHF-radioyhteydet toimivat rannikkoradioasemille ja läheisten laivojen komentosilloille, samoin NMT-puhelinyhteys, mutta radiosähköttäjän puuttuessa Otso ei saanut vastausta kutsuihinsa muilta jäänmurtajilta. Kun radiosähköttäjien määrää koskenut työtaistelu viimein saatiin päätökseen, aluksella oli lopputuloksena vuoden ajan kaksi sähköttäjää.

Jäänmurtaja Kontio

Jäänmurtaja Kontio luovutettiin käyttöön 29. tammikuuta 1986, jolloin alusta oli kastavassa ulkomaankauppaministeri Jermu Laine. Alukseen on sittemmin asennettu satelliittiviestinjärjestelmä ja tutka. Kontiota käytettiin myös Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa solmitulla palvelusopimuksella öljyntorjuntavalmiustehtävissä pohjoisella Itämerellä vuosina 2010–2016. Tuolloin Kontioon tehtiin muutostöitä keinuntatankkeihin ja alukseen lisättiin öljyntorjuntavarustus. Jäänmurtajan yli 2 000 kuutiometrin keräyskapasiteetti teki siitä pohjoisen Itämeren suurimman öljyntorjunta-aluksen, joka kykenee toimimaan öljynkeräystehtävissä myös jääolosuhteissa.

Kontion öljyntorjuntalaitteet toimitti porvoolainen Lamor Group, joka on ympäristönsuojeluun ja öljyntorjuntaan erikoistunut yritys. Alukseen asennettiin kolme erillistä järjestelmää öljyntorjuntaa varten, ja kaikki varusteet saavat voimansa kahdesta hydraulikoneikosta ja ovat näin ollen omavoimaisia. Aluksessa on öljyntorjuntaa varten jäykät keräyskädet, 500 metriä pitkä täytettävä avomeripuomi ja sen yhteydessä käytettävä robottiskimmeri sekä erityisesti jääolosuhteita varten suunniteltu skimmeri.

Kontion miehistölle annettiin hengenpelastusmitali vuonna 1998, kun miehistö pelasti Loviisan edustalla säiliöaluksesta pudonneen merimiehen helmikuussa.

Alusten koneisto

Otson ja Kontion koneistot ovat samanlaiset. Kummassakin aluksessa on neljä Wärtsilä 16V32 -dieselmoottoria, jotka on valmistettu Vaasassa. Moottoreiden yhteisteho on 21 836 kW. Jokainen 16-sylinterinen moottori pyörittää omaa 6 000 voltin vaihtovirtageneraattoriaan, joista jokaisen teho on noin 6 000 kW. Aluksissa on lisäksi kaksi peräpotkuria, joiden pyörittämiseen on oma yhteensä 15 000 kW akselitehoinen potkurimoottori. Aluksissa ei ole keulapotkureita, vaan ilmahuuhtelujärjestelmä. Tässä järjestelmässä puhalletaan veden sekaan ilmaa, jonka aiheuttama virtaus pienentää kitkaa aluksen ja jään välillä. Murtajaa voidaan kääntää puhaltamalla ilmaa ainoastaan toiselle aluksen sivulle.

Jäänmurtajien koneiston päägeneraattorit tuottavat sähkövirtaa potkurimoottoreiden lisäksi esimerkiksi hinausvintturille, kallistelujärjestelmälle sekä ilmahuuhtelukompressoreille, jotka käyttävät 1 900 kW tehoa. Suurin osa aluksen sähköntuotannosta syntyy polttamalla edullista raskasta polttoöljyä. Raskasta polttoöljyä aluksen säiliöihin mahtuu 1 500 kuutiometriä, jonka lisäksi alukselle mahtuu 340 kuutiometriä dieselöljyä. Kallistelujärjestelmää varten aluksella on lisäksi 630 kuutiometriä painolastivettä. Öljysäiliöt on asennettu aluksen keskiosiin mahdollisimman kauas laitaosista öljyvuotoriskien minimoimiseksi.

Comments are closed.